Jäsenblogi: Vastuullisuus vahvistaa tulevaisuusennakoinnin merkitystä rakennusalalla

Vuonna 2023 Futures Finlandin blogia kirjoittavat jäsenemme. Heidän tekstinsä tuovat esille tulevaisuusajattelun ja jäsenistömme osaamisen moninaisuutta.

Sini Saarimaa, arkkitehti SAFA, on työskennellyt vuosikymmenen ajan tutkimushankkeissa, jotka ovat liittyneet rakennusten ja elinympäristöjen kehittämiseen sekä tietoperustaan. Erityisesti hän on perehtynyt erilaisten käyttäjien tarpeisiin mukautuvien ja siten joustavien ja ajassa kestävien asuinympäristöjen kysymyksiin. Tutkimus- ja opetustaustan lisäksi Saarimaa on toiminut asuinrakennusten ja maankäytön suunnittelijana. Parhaillaan Saarimaa toimii Rakennustietosäätiö RTS:ssä innovaatiotoiminnan tutkimusjohtajana. Rakennustietosäätiö RTS on rakennusalan yleishyödyllinen toimija ja neutraali vaikuttaja.

Kiinteistö- ja rakennusala muutoksessa

Kiinteistö- ja rakentamisen alan (KIRA-alan) nähdään olevan ennennäkemättömässä murrostilanteessa (KIRA Kasvuohjelma, 2022; ROTI, 2023; Apoli, 2022). Nykyisessä erittäin vaikeassa taloustilanteessa alalla riittää lukuisia ratkaistavia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi kansallisten ja kansainvälisten regulaatioiden muutokseen, kasvavaan kompleksisuuteen, kokonaisuuden optimoinnin tavoitteeseen, energiamurrokseen vastaamiseen, kertotalouden edistämiseen sekä ilmastonmuutokseen ja geopoliittisiin jännitteisiin varautumiseen. Samalla rakennetun ympäristön muuttuvat käytöt aiheuttavat alan toimijoille uusia vaatimuksia.

KIRA-alan toimijoiden kyky sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön on taantuman kourissa elintärkeää. Vain nopea sopeutuminen ja oikeaan suuntaan liikkuminen mahdollistavat alan toimijoille menestyksen avaimia. Tästä syystä tulevaisuusajattelua tulisikin soveltaa alalla yhä laajemmin.

Vastuullisuus ja ennakointi

Vaikka maailmanlaajuisesti tuotetaankin paljon tietoa, jotka konkretisoivat KIRA-alan muutossuuntia, tämä tieto on hajallaan. Tietojen yhdistäminen kokonaisuudeksi vaatii paljon osaamista sekä resursseja. Tämä on haaste, jonka ratkaisemiseksi Rakennustietosäätiö RTS on sitoutunut käymään systemaattisesti läpi puolisensataa uutta, viime vuosina tuotettua KIRA-alan muutosta kuvaavaa dokumenttia ja rikastamaan kirjallisuuden synteesiä alan kotimaisten toimijoiden käsityksillä.

Kun sukelletaan muutossuuntien verkostoon, voidaan huomata, että monet tulevaisuuden merkittävät aiheet liittyvät alan ajankohtaiseen käsitteeseen — vastuullisuuteen. Sijoitusmarkkinoilla vastuullisuudesta puhuttaessa käytetään lyhennettä ESG (Environmental, Social ja Governance). Tämä kattaa toimet ympäristövastuun, sosiaalisen tai yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallinnon osa-alueilla.

Vastuullisuuden kohonnut merkitys liittyy vuonna 2019 Euroopan unionin lanseeraamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Green Dealiin.  Se on kunnianhimoinen toimenpidepaketti, joka tavoittelee Euroopan ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Green Deal käynnistää sarjan EU:n lainsäädäntöaloitteita, joiden kautta vastuullisuusraportoinnin tapaa ja sisältöä säännellään aiempaa selkeämmin. Velvoitteet otetaan käyttöön asteittain eri kokoisten yritysten keskuudessa. Vastuullisuus ja siitä tiedottaminen voi liittyä jatkossa selkeämmin myös yksittäisen rakennushankkeen rahoituksen hintoihin ja ehtoihin.

Esimerkkinä energiamurros

Esimerkiksi energiamurrokseen vastaaminen avaa alalla lukuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmiön taustalla on paitsi ilmastokriisi, myös geopoliittisista jännitteistä johtuva tarve vähentää riippuvuutta ulkomaisesta energiasta (ROTI, 2023). Vaikka esimerkiksi tuulivoima onkin Suomessa kasvattanut jo merkitystään (KIRA Kasvuohjelma, 2022), raikkaita avauksia tarvitaan alalla edelleen. Esimerkiksi jätehuollolla on potentiaalia muuttua energiapositiiviseksi ja tuottaa sähköä sekä lämpöä (ROTI, 2023), jolloin se toimii paitsi kiertotalouden edistäjänä, myös energiamurroksen vaikuttajana.

Energiamurros vaikuttaa olennaisesti vastuullisuuden raportointiin. Siirtyminen puhtaampiin ja uusiutuviin energialähteisiin on keskeinen ympäristövastuun osa. Lisäksi se edellyttää strategista päätöksentekoa fossiilisten polttoaineiden ja mahdollisten haitallisten riippuvaisuuksien vähentämiseksi, liittyen näin ennakoivaan riskienhallintaan. Energiamurroksen hallinta ja sen vaikutukset tulisi sisällyttää organisaation ESG-raportointiin.

Esimerkkinä kiertotalous

Myös kiertotalouden edistäminen on väistämätön muutos rakennetun ympäristön kontekstissa (ROTI, 2023; KIRA Kasvuohjelma, 2022). Se tarjoaa ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastokriisiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Kiertotalouden toteuttaminen KIRA-alalla on kuitenkin pitkissä kantimissa: jopa vanhojen rakennusten systemaattisessa kunnostamisessa nähdään olevan haasteita, puhumattakaan purkumateriaalin uudelleenkäytöstä tai rakennusten joustavuuden edistämisestä (Apoli, 2022; ROTI, 2023; KIRA Kasvuohjelma, 2023).

Kiertotalouden eteenpäin vieminen KIRA-alalla on kuitenkin suoraan yhteydessä paitsi ympäristövastuuseen, myös sosiaaliseen vastuuseen, kun huomioidaan rakennusosien tai -materiaalien uudelleenkäyttöä laajemmalti. Tämä vaatii pitkäikäisyyden ja mukautumiskyvyn painottamista rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä voi toisaalta tukea myös taloudellista suorituskykyä, sillä eri käyttöihin mukautuminen voi osoittautua kannattavaksi pidemmän elinkaaren tai tehokkaamman käytön ansiosta, tai esimerkiksi vähäisempien tyhjien tilojen määrän tai alemman vuokralaisvaihtuvuuden takia. 

Vastuullisuudesta riskienhallintaa ja kilpailuetua 

Kaiken kaikkiaan vastuullisuuden kokonaisuus liittyy olennaisesti kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden sekä heidän sijoittajiensa ja rahoittajiensa riskienhallintaan. Vastuullisuus kietoo siten monet ajankohtaiset muutosilmiöt yhteen. Toisaalta vastuullinen liiketoiminta on muuttumassa paitsi elinehdoksi, myös entistä välttämättömämmäksi kilpailutekijäksi yhä laajemmalle joukolle KIRA-alan toimijoita.

Vastuullisuuden syvällinen omaksuminen edellyttää kuitenkin ennakoivaa näkemystä KIRA-alaa muovaavista tulevaisuuden suuntaviivoista. Ennakoiva lähestymistapa auttaa ymmärtämään muutosten vaikutukset omaan toimintaan ja mahdollistaa proaktiiviset ja vastuulliset toimenpiteet niiden huomioimiseksi.

Lähteet:  

Guest User