Jäsenblogi: Opettajat tulevaisuuden tekijöinä

Vuonna 2023 Futures Finlandin blogia kirjoittavat jäsenemme. Heidän tekstinsä tuovat esille tulevaisuusajattelun ja jäsenistömme osaamisen moninaisuutta.

Eveliina Asikainen toimii lehtorina Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän johtaa Erasmus+ Teacher Academies -rahoitteista Academy for Sustainable Future Educators – EduSTA -hanketta, jossa kehitetään osaamismerkkejä opettajien kestävyysosaamiselle.

Tulevaisuustaitoja oppijoille ja opettajille

Opettajan työ on lähtökohtaisesti tulevaisuuteen vaikuttamista. Se on lasten, nuorten ja eri ikäisten aikuisten varustamista sellaisilla tiedoilla, taidoilla ja asenteilla, joilla he selviävät tulevaisuudessa – ja parhaimmillaan selviämisen lisäksi myös pystyvät vaikuttamaan omaan ja planeetan tulevaisuuteen.

Opettajan työ ei ole kuitenkaan pelkästään tulevaisuustyötä. Opettajan työllä osana koululaitosta on myös tärkeä jatkuvuutta ylläpitävä ja yhteiskuntaan sosiaalistava tehtävä. Eri aikoina näiden tehtävien väliset suhteet ovat vaihdelleet. Väitän, että nykyisessä vihreän siirtymän, kestävyysmurroksen tai ekologisen jälleenrakennuksen ajassa opettajien pitäisi suunnata työnsä painopistettä yhä vahvemmin tulevaisuuteen.

Vaatimus ei välttämättä tunnu helpolta, sillä opettajan työssä ovat vahvasti läsnä Sohail Inyatullahin kehittämän ja Sitran vuoden 2023 megatrendien yhteydessä esittelemän tulevaisuuskolmion menneisyyden paino ja nykyisyyden työntö. Tulevaisuuden imulle ei ehkä tunnu jäävän kovin paljon tilaa koulun arjessa.

Onneksi nykyisyydessä on myös tulevaisuusajattelua opetukseen puskevia aineksia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ohjaa ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyötä yhteisillä osaamisilla, jotka tulisi saavuttaa kaikissa AMK-tutkinnoissa. Näistä osaamista kaksi on selvästi tulevaisuusorientoitunutta: Ennakoiva kehittäminen ja Kestävä kehitys. Yhdessä ne määrittelevät kestävän kehityksen edistämisen, systeemisen ajattelun ja tulevaisuusorientoituneiden ratkaisujen etsimisen omalla ammattialallaan osaksi valmistuneen opiskelijan identiteettiä. YAMK-tutkinnoissa osaamiseen kuuluu myös tällaisen toiminnan johtaminen ja soveltaminen työelämässä. Tulevaisuusorientaatio on sisällytetty myös monien ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyötä ohjaaviin periaatteisiin. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa kaikissa opetussuunnitelmissa tulee näkyä kestävän tulevaisuuden näkökulma.

Myös tulevaisuuden pedagogiseen toimintaan on työkaluja ja materiaaleja. Turun yliopistossa kehitellyssä tulevaisuusohjauksessa yhdistetään tulevaisuudentutkimusta ja ohjausajattelua toiminnaksi, jolla autetaan oppijoita jäsentämään tulevaisuutta koskevia odotuksiaan, nähdä itsensä osana tulevaisuutta ja varautumaan erilaisiin tapahtumaketjuihin. Opettaja voi aloittaa tulevaisuusohjauksen käyttämällä lähitulevaisuutta välineenä tulevaisuustaitojen opetteluun. Kun oppijat otetaan mukaan erilaisten tapahtumien suunnitteluun, mahdollisten toteuttamistapojen ideointiin, vaihtoehtojen esittämiseen sekä erilaisten valintojen tekemiseen, lisätään heidän tulevaisuustaitojaan.

Erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden ja työelämän muutosten havainnollistaminen on tärkeä osa opettajan tulevaisuustyötä. Nykyiset peruskoululaiset ovat töissä vielä 2070-luvulla. Millaisia ammatit ovat silloin, tai vaikkapa vuonna 2035? Keiden kanssa töitä tehdään ja millaisessa maailmassa? Opettajat eivät voi antaa oppijoille vastauksia, mutta opettajat voivat auttaa eitä hahmottelemaan tulevaisuuksia ja samalla ymmärtämään, mitä he pitävät tärkeää ja tavoiteltavana.

Myös opettajan työ muuttuu. ChatGPT toi viime syksynä opettajanhuoneisiin yhden tulevaisuuskuvan, tekoälyn osana oppimista ja opettamista. Monelle muutos oli raju, mutta toi myös tulevaisuuden imua opettamiseen. Tällaiset tilanteet tarjoavat mahdollisuuden opettajille ja oppijoille oppia yhdessä ja vahvistaa toimijuuttaan tutkailemalla uusia ilmiöitä, maailmaa ja erilaisia vaikutussuhteita.