Jäsenblogi: Aika ja teknologia − miten näkemyksemme ajasta vaikuttavat visioihimme tulevasta
Vuonna 2023 Futures Finlandin blogia kirjoittavat jäsenemme. Heidän tekstinsä tuovat esille tulevaisuusajattelun ja jäsenistömme osaamisen moninaisuutta.
Säde Haveri on data-alan freelancer yrityksessä "Näkyvä Muutos". Hän työskentelee data governancen, data catalogien ja datan mallintamisen parissa, sekä pohtii miten ihmisen ja teknologian suhde voisi olla luonnollisempi nyt ja tulevaisuudessa.
Teknologia ympärillämme muuttuu jatkuvasti, ja koko maailma sen mukana. Tarve suhteuttaa teknologisia ja tieteellisiä edistysaskelia on valtava, mutta tarvittavat kyvyt perspektiivin saavuttamiseksi usein puuttuvat.
Yksi tulevaisuuden tutkimuksen työkalupakista löytyvä apuväline on aikakäsitys. Käsityksemme ajasta ei ole vakio, vaan siihen vaikuttaa linssi, jonka kautta sitä katsomme. Nykyhetki, jossa yritämme arvioida vaikutuksia, on suhteellinen käsite, joka riippuu havainnoitsijasta ja siitä, miten hän suhtautuu menneisyyteen ja aikaan.
Historian tulkinta vaikuttaa käsitykseemme tulevaisuudesta
Jos yritämme ymmärtää nykyhetkeä, hahmotamme tulevaisuutta usein historian kautta. On tärkeää huomioida, että historia, sellaisena kuin se on historiankirjoissa tai yritysten toimintakertomuksissa kirjoitettu, ei ole kuvaus siitä, miten asiat todella tapahtuivat. Se on pikemminkin tiettyjen ihmisten luoma tulkinta menneisyyden tapahtumista ja polusta, joka johti nykyhetkeen. Tapahtumat – lukemattomat ihmisten kohtaamiset ja valinnat – eivät muutu. Mutta riippuen kertojasta voimme korostaa eri yksityiskohtia ja antaa niille erilaisia merkityksiä.
Tulevaisuuden tutkimuksessa korostetaan meidän mahdollisuuksiamme ja velvollisuuksiamme vaikuttaa tulevaisuuteen. Meidän tulisi pyrkiä luomaan haluttavia tulevaisuuden kuvia ja toimimaan niiden toteutumiseksi. Muutos menneisyyden tulkinnassa voi vaikuttaa toimintaamme ja valintoihimme nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
Syklinen ja lineaarinen aikakäsitys täydentävät toisiaan
Miten erilaiset aikakäsitykset vaikuttavat nykyisyyden ja tulevaisuuden tulkintaamme? Anita Rubinin mukaan aikakäsitysten päätyypit ovat syklinen ja lineaarinen.
Syklisessä aikakäsityksessä aika nähdään toistuvana syklinä, esimerkiksi vuodenajat: kevättä seuraa kesä, jota seuraa syksy, jota seuraa talvi, ja jota taas seuraa uusi kevät. Historia toistaa itseään, kun taas lineaarisessa aikakäsityksessä aika nähdään etenevänä jatkumona, joka kulkee menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen.
Kun mietitään teknologisia edistysaskeleita, lineaarinen aikakäsitys tuntuu minusta kotoisammalta. Lineaarista aikakäsitystä pidetään tyypillisenä länsimaille ja teollistumisen ajalle. Tuntuu loogiselta ajatella, että menneisyys on jotain, joka on takanamme, nykyisyys on tämä hetki ja tulevaisuus on tuntematonta, jota kohti olemme matkalla. Lineaarinen aikakäsitys sopii myös hyvin yhteen esimerkiksi jatkuvan talouskasvun tai jatkuvan teknologisen kehityksen ajatuksen kanssa.
Toisin kuin usein ajattelemme, lineaarinen ja syklinen aikakäsitys eivät ole vastakohtia, toisensa poissulkevia. Vaikka länsimainen aikakäsitys suurelta osin on lineaarinen, nyky-yhteiskunnassa on myös paljon syklisen aikakäsityksen ilmentymiä, kuten yritysten vuosiraportointi tai vaalit.
Aikakäsitykset rikastavat tapaamme tarkastella teknologista kehitystä
Jos tarkastelemme teknologian edistysaskelia syklisestä näkökulmasta, niin että näemme historian jatkumona, jossa uusi sykli alkaa uuden teknologisen edistysaskeleen kautta, vaikuttavat edistysaskeleet vähemmän radikaaleilta. Ne asettuvat aiempien tapahtumien muodostamaan sykliseen ketjuun, joka toistuu uudelleen ja uudelleen.
Ollaan kriittisiä menneisyydestä kerrottavien tarinoiden suhteen ja luodaan tulevaisuudesta sellaisia kuvia, joita soisimme tapahtuvan. Länsimaisessa kulttuurissa vallitseva lineaarinen aikakäsitys korostaa jatkuvaa edistystä, kun taas syklinen aikakäsitys huomioi kehityksen vuorottelevat vaiheet.
Pohditaan edistysaskelien vaikutuksia molempien linssien läpi. Voimme vaikuttaa siihen, minkälainen tulevaisuus meille muovautuu ja miten hyödynnämme teknologiaa siinä.