Miten teemme tulevaisuusajattelusta kansalaistaidon?
Vuonna 2023 Futures Finlandin blogia kirjoittavat jäsenemme. Heidän tekstinsä tuovat esille tulevaisuusajattelun ja jäsenistömme osaamisen moninaisuutta.
Kati Lehtiö on tulevaisuustyöläinen Diakonissalaitoksen Kohti ihmisarvoista tulevaisuusvaltaa -hankkeessa. Lisäksi hän on ohjannut tulevaisuudentutkimuksen opiskelijaryhmiä esimerkiksi avoimessa yliopistossa.
Saan olla tällä hetkellä töissä hankkeessa, jossa tavoitellaan sitä, että mahdollisimman moni olisi osallinen tulevaisuuskeskustelussa. Nyt halutaan avata ovi niille, jotka on aiemmin ohitettu. Diakonissalaitoksen näky on iso: haavoittuva elämäntilanne ei saa olla esteenä osallistumiselle, kun kuvaillaan toivottuja tulevaisuuksia tai yhteiskunnassa tehdään päätöksiä niitä kohti.
Toimintakyvyn rajoitteet, vammaisuus, päihteet, asunnottomuus, lukutaidottomuus tai paperittomuus voivat olla osa elämää, mutta omaa ja meidän yhteistä tulevaisuuttamme pitäisi saada käsitellä niiden läpi ja tulla kuulluksi.
Tätä tukemaan kehitämme keinoja, olipa kyse esimerkiksi selkokielisistä menetelmistä, havainnollistamisesta, toiminnallisuudesta tai apuvälineiden käyttämisestä viestinnässä. Kaikesta sellaisesta, jolla voidaan mahdollisimman pitkälle välttää huomaamatonkin ulossulkeminen. Menetelmien tulisi joustaa, ei ihmisten.
Vaikeat peruskysymykset
Einstein on tiettävästi todennut, että emme voi ymmärtää täysin asiaa, jota emme kykene selittämään isoäidillemme. Tämä sitaatti on noussut mieleeni, kun olemme aloitelleet menetelmien kehittämistyötä.
Vaikka hanke on alussa, tulevaisuustyöläisenä tuntuu, että on sukeltanut syväliukuun tuulitunneliin. Kokonaiskuvan saamiseksi olemme ensin keskustelleet sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Yhteiskehittäminen jatkuu heidän ja kokemusasiantuntijoiden kanssa koko hankkeen ajan. Alamme myös edetä kohti ensimmäisiä kokeilevia tulevaisuustyöpajoja.
Kun olemme saaneet käydä esimerkiksi kehitysvammaisten toiminnassa tai avohuumehoidon parissa, meitä haastetaan hyvillä kysymyksillä. Pian kävi selväksi, että on palattava tulevaisuudentutkimuksen perusasioihin, ennen kuin kysyy niitä muilta.
Mitä tulevaisuus merkitsee hänelle, jolle tulevaisuus-sana on liian abstrakti?
Entä mitä ovat lukuisat vaihtoehtoiset tulevaisuudet sille, jolle oma tai kavereiden tulevaisuudet ulottuvat sinne asti, että tietää seuraavan yön majapaikan?
Miten istua kuvittelemassa tulevaisuuksia, kun jo nyt-hetkeen on vaikea keskittyä?
Jotkut saattavat tarvita toivottujen tulevaisuuksien miettimiseen ohjaajan antamia valmiita vaihtoehtoja, mutta miten se tehdään eettisesti ilman toisen puolesta sanoittamista tai kuvittamista?
Tulevaisuusajattelussa on muutosvoimaa ja jokaisen on tärkeää osallistua – mutta millä todisteilla ja esimerkeillä se havainnollistetaan?
Osallisuus tulevaisuusdialogeihin on tärkeää – onnistuuhan se, jos kommunikoi silmänliikkeillä?
Miten muokataan tulevaisuustyön varsin visuaalispainotteisia menetelmiä niiden kanssa, jotka eivät hahmota tai näe niitä?
Ensin pitää selkokielistää tulevaisuussanastoa itselle. Menetelmiä pitää purkaa palasiksi ja koota uudelleen. Yhteiskunnallisen ennakointijargonin voi unohtaa, mutta tulevaisuudentutkimuksesta, tulevaisuustyön metodeista ja etiikasta on tärkeää tehdä pohjapiirustukset kokeiluille.
Kansalaistaidosta syötettä tulevaisuustyöhön
Tulevaisuusajattelua voi kuvailla niin, että siihen sisältyy käsityksiä, mielikuvia, tunteita ja muita mielen sisältöjä, jotka liittyvät ihmisen näkemyksiin tulevaisuudesta (Ollila & Hujala 2022). Tuon sateenvarjosanan alle taas ryhmittyy monia tutkimuksesta tuttuja termejä, jotka ovat alkaneet rantautua nyt – hyvällä tavalla – laajemmalle kieleen Suomessa. Tunnetuimpia lienevät tulevaisuuslukutaito ja tulevaisuustietoisuus.
Akateemisessa tutkimuksessakin valokeilaan on yhä vahvemmin noussut yksilötason tulevaisuusajattelun kehittäminen (Ahvenharju & Pouru 2022), ja Suomessa tehdään aiheesta kansainvälisesti tärkeää tutkimusta. Tulevaisuusajattelua kuulee nimitettävän jopa kansalaistaidoksi.
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Vaikeampaa on suunnitella, miten se tehdään. Jo nyt Suomessa asuvista kymmenisen prosenttia tarvitsee selkokieltä, ja tarve kasvaa. Väestö vanhenee ja muistisairaudet lisääntyvät. Maahanmuuttajien joukko suurenee. Nuorten joukossa aiempaa useammalla lukutaito näyttää heikkenevän (Selkokeskus 2023.) Löytyykö muita muutossuuntia, jotka ovat vaikuttamassa tulevaisuustyöhön? Entäpä kun käteen jää henkilökohtainen villi kortti ja toimintakyky romahtaa sairauden, onnettomuuden tai kipulääkeriippuvuuden vuoksi?
Tulevaisuustyöllä ja tulevaisuudentutkimuksella on paljon annettavaa tälle hankkeelle ja siihen osallistuville, mutta voi olla, että matkan varrella enemmän oppia saamme me tulevaisuustyöläiset.
Tulevaisuusajattelun perusteiden ja kehittämisen tulisi olla jo lähtökohdiltaan mahdollisimman saavutettavaa. Toivottavasti saamme yhä isommalla porukalla olla miettimässä, miten se tehdään.
Jos haluat seurata Sitran rahoittaman hankkeen etenemistä, voit käydä Diakonissalaitoksen verkkosivuilla tutkimassa lisää tai seurata projektipäällikkö Maiju Lehdon LinkedIn-päivityksiä hankkeen ajalta tunnisteella #tulevaisuusosallisuus. Hanke päättyy 30.4.2024.
Lähteet:
Ahvenharju, S. – Pouru-Mikkola, L. (2022) Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuuslukutaito – kuinka kohtaamme, kuvittelemme ja käytämme tulevaisuutta? Teoksessa: Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Turun yliopisto, toim. H-K. Aalto – K. Heikkilä – P. Keski-Pukkila – M. Mäki – M. Pöllänen, 40–63.
Ollila, J. – Hujala, T. (2022) Tulevaisuustaidot ja tulevaisuusoppiminen. Teoksessa: Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Turun yliopisto, toim. H-K. Aalto – K. Heikkilä – P. Keski-Pukkila – M. Mäki – M. Pöllänen, 400–415.
Rubin, A. (2014) Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena. https://metodix.fi/2014/12/02/anita-rubin-tulevaisuuksientutkimus-tiedonalana-ja-tieteellisena-tutkimuksena
Selkokeskus (2023) Selkokielen tarve. https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-tarve/