Kehollisuus yhdistää fyysisen ja digitaalisen maailman ja luo kestävämpää tulevaisuutta
Tämä kirjoitus jatkaa kehollisen ennakoinnin / embodied futures -aiheen kirjoitussarjaa. Kirjoittaja Inka Saini pohtii kehollisuutta muotoilun näkökulmasta. Futures Finlandin jäsen Inka Saini (TaM) on kansainvälinen tila- ja palvelumuotoilija, jonka intohimo on monikanavaisten palveluympäristöjen kehittäminen. Hän työskentelee sekä yksityisissä (CX, UX) että julkisen sektorin muotoiluhankkeissa yhdistäen luovuuden ja design-ajattelun yrittäjäluonteeseen sekä johtamistaitoihin.
Kehoyhteys muotoilussa on keskeinen keino kestävän tulevaisuuden saavuttamisessa. Nykymaailmassa digitaaliset ja fyysiset palveluympäristöt kehittyvät usein erillään toisistaan. Tarvitaan syvempää ymmärrystä siitä, miten nämä maailmat voisivat kohdata.
Kestävän tulevaisuuden muotoilu vaatii ihmisen kehon huomioon ottamista kokonaisvaltaisesti, jolloin fyysinen, mentaalinen ja emotionaalinen ulottuvuus kietoutuvat toisiinsa.
Kehollinen kokemus muotoilussa
Kehollinen kokemus on universaali ilmiö, joka yhdistää meidät kaikki, riippumatta kulttuurista, iästä tai kyvyistä.
Esimerkiksi lasten intuitiivinen tapa liikkua, leikkiä ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa tarjoaa arvokkaita oivalluksia, jotka voivat inspiroida aikuisten ajattelutapoja. Lasten kyky navigoida maailmassa kehollisesti voi auttaa aikuisia ymmärtämään, kuinka tilat voivat entistä paremmin palvella käyttäjäryhmien tarpeita.
Kehollinen tilakokemus tarkoittaa sitä, että ajattelumme ja kokemuksemme perustuvat kehon ja ympäristön vuorovaikutukseen. Kehoyhteyttä tulisikin ymmärtää paremmin, kun tavoittelemme inhimillistä ja hyvinvointia edistävää muotoilua. Kehollinen kokemus auttaa ottamaan muotoilussa huomioon ihmisten luonnollisia tarpeita ja tapoja, mikä johtaa luovempiin ja monimuotoisempiin ratkaisuihin.
Kehoyhteys vahvistaa muotoilun kestävyyttä
Kehoyhteyden mukaan tuominen suunnitteluun tukee myös kestävää kehitystä. Kestävän muotoilun on otettava huomioon muutakin kuin teknologisia ratkaisuja tai ekologisia materiaaleja; sen on ymmärrettävä, millaiseksi ihmiset kokevat ympäristönsä ja miten heidän luovuuttaan voidaan tukea.
Tällöin lähestymistapa on ihmiskeskeinen ja empaattinen ja muotoilu palvelee moninaisten käyttäjien tarpeita ja toiveita.
Muotoilu, joka sulauttaa kehoyhteyden prosessiinsa, pystyy luomaan ympäristöjä, joissa toiminnan vapaus ja inhimillinen vuorovaikutus ovat tasapainossa.
Kun muotoilu perustuu kehoyhteyteen, se tukee kestävää kehitystä luomalla ympäristöjä, jotka mukautuvat käyttäjiensä muuttuviin tarpeisiin ja edistävät hyvinvointia pitkäjänteisesti.
Digitaalinen ja fyysinen maailma yhteen
Tulevaisuuden muotoilussa digitaalisten ja fyysisten ympäristöjen on sulaututtava yhteen saumattomasti, jotta ne tukevat ihmisten luonnollista tapaa havaita, liikkua ja olla vuorovaikutuksessa. Kehollisen kokemuksen integrointi auttaa kaventamaan niiden välistä kuilua, mikä tekee teknologiasta inhimillisempää ja käyttöliittymistä intuitiivisempia.
Digitaaliset ympäristöt hyötyvät kehoyhteyden huomioimisesta, esimerkiksi liikkeeseen ja kosketukseen perustuvista ratkaisuista, jotka tekevät teknologiasta luontevamman osan arkea. Samalla fyysiset tilat voivat mukautua käyttäjän tarpeisiin hyödyntämällä älykkäitä, kehollisuutta tukevia teknologioita.
Kun muotoilu yhdistää nämä maailmat kehoyhteyden kautta, syntyy kokonaisvaltaisia ja elämyksellisiä kokemuksia, jotka parantavat vuorovaikutusta, saavutettavuutta ja hyvinvointia.
Kehoyhteys ohjaa vastuullisuuteen
Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää muotoilulta syvempää ymmärrystä ihmisyydestä ja ympäristöstä. Kehoyhteyden huomioiminen ei ainoastaan paranna käyttökokemusta, vaan myös ohjaa meitä kohti kestävämpiä ja vastuullisempia ratkaisuja. Kun muotoilu perustuu ihmisten luonnollisiin tarpeisiin ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa, se tukee hyvinvointia, lisää resilienssiä ja vähentää tarpeetonta kulutusta.
Tämä lähestymistapa ei vain vastaa nykyhetken vaatimuksiin, vaan myös ennakoi tulevaisuuden tarpeita ja luo pohjan ekologisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävämmälle yhteiskunnalle.