On aika tuoda keho osaksi ennakointia
Tämä kirjoitus jatkaa kehollisen ennakoinnin / embodied futures -aiheen kirjoitussarjaa. Tällä kertaa kirjoittajana on Futures Finlandin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Minna Koskelo.
Ennakointi on perinteisesti nähty älylliseksi harjoitukseksi, jossa tulevaisuutta hahmotellaan järjen ja loogisen ajattelun avulla. Tämä ei mielestäni ole riittävää ja olen jatkuvasti kehittänyt uusia menetelmiä ennakointiin. Tähän tarpeeseen olen kehittänyt myös tulevaisuusmuotoilun, jossa tulevaisuusajatteluun yhdistyy muotoilu. On aika laajentaa käsitystämme siitä, mitä ennakointi voi olla.
Yli 20 vuoden kokemuksella ennakoinnista sekä syventymällä muotoiluun, kognitiotieteisiin, neurotieteisiin perustuvaan coachingiin ja aikuiskasvatustieteisiin, väitän, että ennakoinnin seuraava paradigma on ihmiskeskeisyys. Ei vain ajattelun tasolla, vaan kokonaisvaltaisesti – kehoa unohtamatta. Murros on jo alkanut.
Miksi ihmiskeskeisyys on seuraava askel?
Ihmiset ensin kuvittelevat ja sitten tekevät tulevaisuuden. On perusteltua asettaa ihminen ennakoinnin keskiöön. Kirjassani Tehtävänä tulevaisuus – tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa kirjoitan, että onnistunut ennakointi ja tulevaisuusmuotoilu alkavat ajattelun ajattelusta. Mutta mitä ajattelu oikeastaan on?
Usein ajattelua käsitellään korvien välisenä toimintana, puhtaasti kognitiivisena prosessina. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Ajattelu on monen tekijän summa, jossa keho ja mieli toimivat tiiviissä yhteistyössä. Meillä kaikilla on kokemuksia siitä, kuinka tuntemus edeltää ajatusta – keho reagoi ennen kuin järki ehtii mukaan. Silti sivuutamme usein keholliset tuntemukset ja nojaamme pelkästään rationaalisuuteen, vaikka tuore aivotutkimus osoittaa, ettei tunteita voi erottaa kognitiosta.
Ajattelua ei voi erottaa tunteista ja kehosta
Aivotutkija Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen (2016) ovat todenneet, että tunteet vaikuttavat keskeisiin kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen, muistiin, tarkkaavaisuuteen ja päätöksentekoon. Samoin Lauri Nummenmaa (2019) korostaa, että suuri osa ihmisluonnosta perustuu tunteisiin.
Tästä huolimatta ennakointi keskittyy vieläkin usein usein loogiseen päättelyyn ja analyyttiseen ajatteluun. Entä jos alkaisimme hyödyntää myös kehon viisautta?
Kehollisuus luovuuden ja ennakoinnin tukena
Jo vuonna 2011, kun opiskelin palvelumuotoilua, ennakointiin tarttui mukaan tekemällä ajatteleminen ja tunteiden merkitys kehittämisessä. Viime vuosina kehollinen tieto on alkanut näkyä myös ennakoinnin kentällä. Tiedetään, että fyysinen kokemus ja aistien käyttö avartavat ajattelua ja edistävät luovuutta.
Myös kehollisen kognition tutkimus osoittaa, että aivoja ei voi ajatella kehosta irrallaan olevana saarekkeena. Aivot, keho ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Siksi onkin nurinkurista, että ennakoinnissa keskitymme edelleen pääosin vain päänsisäiseen ajatteluun.
Tunne tulevaisuus: kehollinen ennakointi
Kun opiskelin ammatilliseksi opettajaksi, tutustuin transformatiiviseen oppimiseen, joka täydensi edelleen lähestymistäni. Tutkijat esittävät, että ennakoinnille keskeinen oppiminen, joka on transformatiivista, vaatii kehollisuutta, tunteita ja intuitiota. Jos siis haluamme kuvitella toivottuja tulevaisuuksia ja rakentaa polkuja niihin, emme voi jättää kehoa ulkopuolelle.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen soveltanut tunnetyöskentelyä ja kehollisia menetelmiä ennakoinnissa ja tulevaisuusmuotoilussa. Kehollisuuden huomioiva ennakointi mahdollistaa ajattelun ja luovuuden tavoilla, joihin pelkkä rationaalinen pohdinta ei yllä.
Kutsumme sinut mukaan kokeilemaan
Viime keväänä lähdimme tutustumaan tähän teemaan Antti Uimosen kanssa. Nyt meidän on tarkoitus jatkaa kehollisen ennakoinnin menetelmien parissa.
Järjestämme 17.6. Futures Finlandissa tilaisuuden, jossa minä ja Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija johdattelemme osallistujat kehollisen ennakoinnin maailmaan. Tule mukaan kokeilemaan ja kokemaan, kuinka keho voi olla avain tulevaisuuden kuvitteluun ja luomiseen.
Tai kokeile jo 7.3. kansallisessa tulevaisuuspäivässä, jossa kuvitellaan rauhan tulevaisuuksia tulevaisuusprototyyppien avulla. Tulevaisuusprototypoinnissa yhdistyvät luovuus, kehollisuus ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien konkretisointi.
Lue lisää täältä.
On aika tuoda keho osaksi ennakointia.
Pysy kuulolla – lisätietoja tulossa pian!
Lähteet
Bermudez, J., L. (2010) Cognitive science - An introduction to the science of mind, Cambridge University Press
Joutsenvirta, M., Laininen, E., Tyni, S., & Korkeakoski, M. (2022) Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena. UAS Journal, 3(2022), viitattu 3.3.2025
Huotilainen, M., ja Peltonen, L., (2017) Tunne aivosi, Otava
Huotilainen, M. Ja Saarikivi, K., (2018) Aivot työssä, Otava
Nummenmaa, L. (2019) Tunnekartasto – kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi
Rusanen, A-M. (2018)