Jäsenblogi: Tulevaisuusosaaminen liiketoiminnan kehittäjien koulutusohjelmaan

Vuonna 2023 Futures Finlandin blogia kirjoittavat jäsenemme. Heidän tekstinsä tuovat esille tulevaisuusajattelun ja jäsenistömme osaamisen moninaisuutta.

Raisa Varsta on KTM, ammatillinen opettaja, opinto- ja uraohjaaja sekä työnohjaaja, joka suhtautuu tulevaisuuteen uteliaasti ja ratkaisukeskeisesti.

Miten vastata tulevaisuuden ennakoinnin tarpeisiin formaalissa tutkintokoulutuksessa?

Havahduimme Metropolian liiketalouden koulutuksessa vuonna 2022 siihen, että useita vuosia mainiosti palvellut Liiketoiminnan kehittämisen yamk-ohjelma kaipasi lempeää ravistelua ja innostavaa uudistamista nimenomaan tulevaisuuden työelämän tarpeista käsin. Tartuimme työhön monialaisen tiimin kanssa, joka koostui sekä opetuksessa ansioituneiden että tuoreempien ammattilaisten näkökulmista. 

Koostimme kattavan analyysin tulevaisuuden osaamistarpeista liiketoiminnan ammattilaisen näkökulmasta. Mukaan mahtui tulevaisuuden työelämässä tarvittavia osaamisia, katsauksia relevantteihin työkaluihin ja menetelmiin – sekä tietenkin myös pieni ripaus tiimin pitkän kokemuksen tuomaa intuitiota. Valintojen apuna toimivat myös konkreettiset globaalit, yhteiskunnalliset sekä taloudelliset skenaariot ja ennusteet.

Kehittämistyön aikana huomasin, että meillä koulutuksen tarjoajilla on aivan oma, erityinen vastuumme ennakoida tulevaa. Ei riitä, että koulutus vastaa niihin tarpeisiin, joita jo nyt on nähtävissä. Sen on pystyttävä tarjoamaan ratkaisuja myös vaikeasti ennakoitaviin, ja jopa kokonaan ennakoimattomiin, tilanteisiin. 

Viimeistään Ukrainan sota nosti esiin sen tosiasian, että monet organisaatiot olivat kehnosti varautuneet siihen, että vaikkapa toimitusketjut voivat mennä uusiksi kirjaimellisesti yhdessä yössä. Olemmeko me kouluttajat valmentaneet liiketalouden ammattilaisia riittävästi tulevaisuuden ennakointiin – ja myös niihin tilanteisiin, joita on vaikeampi ennakoida?

Ketteryyttä vastuusta tinkimättä

Samalla, kun tutkinto-ohjelmissa tulisi olla kykyä reagoida vaihtuviin tilanteisiin, on koulutuksen järjestäjänä kuitenkin tärkeää pystyä kuvaamaan tutkinto-ohjelmassa syntyvää osaamista riittävän selkeästi ja yksilöivästi. Tätä edellyttää jo osaamisperustaisuus kaikessa opittavan kuvaamisessa. Sen sijaan, että kuvailisimme vain opintojaksojen sisältöä, korkeakoulun täytyy myös kertoa opiskelijalle, mitä osaamista hänelle on syntynyt kurssin tai tutkinto-ohjelman suorittamisen jälkeen. Jokaiselle opintojaksolle on siis löydyttävä selkeästi kirjatut ja myös osaamisen arvioinnin kannalta riittävän konkreettiset osaamistavoitteet. 

Opetussuunnitelman hyväksytysprosessi, joka alkaa tutkinto-ohjelman omasta tarkastelusta sekä työelämän osallistamisesta ja päättyy korkeakoulun johtoportaaseen, vaatii sekin oman aikansa. Kun tähän lisätään yhteishaku- ja muut tutkinto-ohjelmien toteuttamiseen liittyvät käytännön vaiheet, opetussuunnitelman käytännön suunnitteluun ja toteutukseen päästään minimissään vasta kuukausien, jopa yli vuoden päästä niiden suunnittelusta. 

Toisessa vaakakupissa oli siis ketteryys ja kyky reagoida nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin ja toisessa taas formaalit vaatimukset julkisesti rahoitettavalle tutkintokoulutukselle. Ei ihan helpoin palapeli, mutta mielestäni onnistuimme sen kokoamisessa.

Mitkä osaamiset kantavat myös epävarmassa tulevaisuudessa?

Tärkeä oivallus matkan varrella oli se, että huolimatta vaihtuvista tilanteista, tietyt johtamisen työkalut pysyvät. Vaikkapa ajattelu- ja analyysitaidot ovat keskeisessä asemassa myös tulevaisuuden työelämässä. Itse asiassa, niiden rooli näyttäisi vain kasvavan, mitä epävarmemmaksi tulevaisuuden ennakointi käy. Olkoon työkaverinamme sitten tekoäly tai taitavasti itseään reflektoiva ihminen, aina on tilaa kriittiselle ajattelulle, laatikon ulkopuolelle kurkottamiselle sekä vaikkapa monitieteiselle dialogille.

Painopistettä on siis substanssien sijaan siirrettävä yhä enemmän menetelmien, työkalujen sekä ihmisille erityisten taitojen, kuten kriittisen ja luovan ajattelun kehittämiseen. Ja tämä kaikki lähtee yksilöistä: siitä, että he oivaltavat asioita omassa kontekstissaan ja pystyvät sen jälkeen laajentamaan näkökulmaansa vaikkapa yhteiskunnalliselle ja globaalille tasolle.

Tutkinto-ohjelma sai lopulta nimensä ja sisältönsä siitä, mistä tässäkin kirjoituksessa on kyse – muutoksen johtamisesta. Miten valmennamme ”tässä-ja-nyt” ihmisiä niin, että he kaikesta muutoksesta ja epävarmuudesta huolimatta löytävät eväitä  selviytyä – ja jopa kukoistaa myös muutospyörteisessä työelämässä?

Ohjelman aluksi jokainen ohjelman opiskelija muodostaa kuvan myös omasta, toivotusta tulevaisuudestaan sekä työskentelee aktiivisesti ja ohjatusti omalla tulevaisuuspolullaan. Lopullisena tavoitteenamme on tuottaa tutkintoja, jotka voimavaraistavat yksilöitä toimimaan resilientisti ja muutosviisaasti omissa toimintaympäristöissään.

Ainakin toistaiseksi näyttäisi siltä, että onnistuimme tunnistamaan työelämän kannalta relevanttia sisältöä. Muutosjohtamisen yamk-ohjelman hakijamäärä kolminkertaistui edeltävään tutkinto-ohjelmaan verrattuna.