Jäsenblogi: Tekoälyn murros yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta

Vuonna 2023 Futures Finlandin blogia kirjoittavat jäsenemme. Heidän tekstinsä tuovat esille tulevaisuusajattelun ja jäsenistömme osaamisen moninaisuutta.

Aino-Maija Vaskelainen johtaa dataan ja tekoälyyn liittyvää liiketoimintaa Goforella, digitaalisen muutoksen asiantuntijayrityksessä. Hänen organisaatiollaan on pitkä historia niin julkishallinnon kuin yksityiselläkin sektorilla kehitettyjen tekoälypohjaisten palveluiden kehittämisestä. Kokonaisuuteen kuuluu kaikki tiedolla johtamisen tasot: data-arkkitehtuuri, tietovarastoihin liittyvä työ, datan laatu, raportointi ja analytiikka, koneoppiminen ja tekoäly niiden kaikissa eri muodoissaan. Kyse ei kuitenkaan ole yksin teknisestä työstä vaan merkittävimmässä osassa ovat ihmiset: toiminnan muutos, organisaatioiden kehittäminen ja johdon konsultointi. Tulevaisuusajattelu ja strategiatyö toimii yhä useammin kehittämisen lähtökohtana.

Miten nopeasti omaksumme tekoälyn osaksi arkea?

Toimin tekoälyn kehityksen keskiössä, ”myrskyn silmässä”, ja tiedostan, että maailmankuvani saattaa olla joiltakin osin hyvin kapea ja osin virheellisesti painottunut.

Kirjoitus ei tarjoile vastauksia siihen, miltä tulevaisuutemme tekoälyn tiimoilta näyttää, vaan se on ensisijaisesti avoin kirjoitus siitä, mitä kysymyksiä olen itse viime aikoina aiheeseen liittyen pohtinut. Se myös osoittaa, mitä kaikkea en vielä tiedä tai ole osannut huomioida. Toivon sen herättävän ajatuksia ja palautetta, kenties asioita eteenpäin vievää vuoropuhelua.

*************

ChatGPT rikkoi sadan miljoonan käyttäjän rajan kahdessa kuukaudessa.

Internetiltä vastaavan rajapyykin saavuttaminen vei seitsemän vuotta ja TikTokilta yhdeksän kuukautta.

****************

Yleisen tekoälyn läpimurto

Tekoälyn yleistyminen on yksi ajankohtaisimmista muutoksista ja tulevaisuuksiin liittyvistä ilmiöistä. Tämä aiemmin verrattain mystinen aihe on viime aikoina avautunut meille kaikille, minkä mahdollistivat markkinoille hiljattain tulleet työkalut ja niiden aiempaa käyttäjäystävällisemmät käyttöliittymät. Teknologiat ovat siis olleet olemassa jo pitkään, mutta tekivät varsinaisen läpimurtonsa nyt.

Vaikka olemme kyvykkäitä kokeilemaan uusia ratkaisuja nopeammin kuin aiemmin, muutosvauhti voi silti tuntua liian nopealta. On eri asia, missä ajassa todella opimme ja saavutamme syvemmän tietämyksen tason – miten ymmärrys leviää verrattain suppeasta asiantuntijajoukosta meidän kaikkien tietoisuuteen ja ajan kuluessa osaksi arkea. 

Emme vielä tiedä, mitä tekoälyn yleistyminen tarkoittaa yhteiskunnan, yhteisöjen tai yksilöiden näkökulmasta. Elämme kollektiivisesti kysymysmerkkien, epätietoisuuden ja kokeilujen aikaa. Se on tyypillistä erilaisten uusien ilmiöiden kohdalla. Tiedonpuutetta ja epävarmuutta tulee osata sietää ja toisaalta suhtautua siihen kuten tulevaisuuksiin: me voimme halutessamme muotoilla niitä itse. Tarvitaan aktiivisuutta ja uteliasta mieltä. Otamme kehityksen ja tulevaisuuksien rakennuspalikoita vastaan yhdessä ja myös opimme niistä yhdessä.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa tekoälyyn liittyviä kysymyksiä systeemisesti kolmella eri tasolla: Yhteiskunta, yhteisöt, yksilöt.

Yhteiskunta

Päätöksenteko ja lainsäädäntö. Miten päätöksenteko kehittyy ja nopeutuu tekoälyä hyödyntäen? Millaisia vaatimuksia ja muutostarpeita tulevaisuus tulee asettamaan lainsäädännölle tekoälyn saralla? Miten lainsäädännössä kyetään saavuttamaan riittävä ymmärrys aiheesta ja vastaamaan sen luomiin tarpeisiin riittävän nopeasti?

Koulutus. Emme vielä tiedä, miten olemassa oleva työ muuttuu tekoälyn myötä. Kysymys koskee niin työelämään tulevaisuudessa siirtyviä kuin siellä jo olevia. Millaisia uusia ammatteja tulemme näkemään? Vain mielikuvitus on rajana. Siitä ei ole montaa vuotta, kun vaikkapa ammattinimike ”pilviarkkitehti” saattoi kuulostaa vielä sangen utopistiselta. Mitä tulemme näkemään seuraavaksi? Entä kuinka aiemmin (niin koulutuksen kuin organisaatioidenkin osalta) erillään pidettyjä osa-alueita ja osaamisia tulee jatkossa yhdistellä? Miten pystymme vastaamaan tähän koulutuksen avulla?

Yhteiskunnan rakenteet. Kuinka suureksi käsissämme oleva muutos muotoutuu, entä mitä niiden jälkeen on odotettavissa? Missä määrin ja kuinka nopeasti vaikutukset ulottuvat yhteiskuntamme rakenteisiin ja tukipilareihin? Rakenteisiin liittyvän muutoksen mittaluokka on kenties kaikkein hankalin hahmottaa. Aika näyttää, kuten myös pienempien muutosten vaikutukset kokonaisuuteen. Mukaan tarvitaan kaikkia yhteiskuntamme toimijoita.

Yhteisöt ja organisaatiot

Johtajuus. Mitä, ketä ja miten tulevaisuudessa johdamme? Kuinka johtajuuden tulee muuttua jo lähiaikoina? Nouseeko johtamisen painopisteiksi tulevaisuudessa ihmisten innostaminen ja organisaatioiden motivointi jatkuvaan oppimiseen? Korostuvatko hyvässä johtamisessa yhä enemmän inhimilliset ominaisuudet, intuitio, empatia jne.? Omaksuvatko nykyiset johtajat uusia taitoja riittävän nopeasti vai tarvitaanko radikaalimpia muutoksia?

Yhteistyö. Millaiseksi muotoutuu tekoälyn ja ihmisten välinen yhteistyö? Kuinka tiimirakenteet ja yhteistyö tulevat muuttumaan tekoälyn yleistyessä? Millaisia ovat tiimit, jotka muodostuvat mahdollisesti hyvinkin eri tavalla kuin tähän asti olemme tottuneet, erilaisia osaamisia ja taitoja yhdistellen? Millaisia ominaisuuksia ja taitoja tulevaisuuden tiimeiltä tarvitaan? Onnistuuko siirtymä rajatuilta osa-alueilta (organisaatiot) kohti uudenlaista yhteistyötä?

Adaptiivisuus. Muodostuuko yhteisöistä ja tiimeistä aiempaa enemmän eläviä organismeja, jotka muuttuvat koko ajan? Miten vahvistamme kyvykkyyttä omaksua asioita yhdessä yhä nopeammin?

Yksilöt

Avoimuus. Emme voi vahvistaa yhteistyötä tai kehittää omaa ajatteluamme ilman avoimuutta. Yksilöinä meidän tulee kyetä avoimesti ilmaisemaan myös se, mitä emme tiedä. Tarvitaan turvallisuutta ja rohkeutta uskaltaa esittää yksittäisiä ja vajavaisia ajatuksiamme eri aiheista ja rakentaa niistä yhdessä kokonaisuuksia – kehittyä yksilöinä ja yhteisöinä. Mahdollistuuko tämä, kun tekoäly hoitaa puolestamme tehtäviä, mikä vapauttaa meiltä aikaa ajatteluun ja yhteistyöhön?

Viestintä. Viestintä ja vuorovaikutustaidot eri muodoissa nousevat tärkeäksi aiheeksi ja taidoiksi tulevaisuudessa. Monet, enemmän asiantuntijuutta ja yksinpuurtamista korostaneet roolit voivat olla tulevaisuudessa tehtäviä, joissa korostuukin oppaana toimiminen muille. Kehitymmekö kukin yksilöinä tähän suuntaan tai nähdäänkö (työ)yhteisöissä täysin uudenlaisia (viestintä)rooleja?

Kehittyminen. Tekoälyn yleistyminen tulee ennemmin tai myöhemmin muovaamaan meidän kaikkien elämää ja työtä. Miten voimme yksilöinä suhtautua aiheeseen avoimesti kokeillen, halukkaina muotoilemaan omaa tulevaisuuttamme? Tarvitsemme motivaatiota, halua kokeilla ja oppia uutta yhdessä muiden kanssa. 

Tuottavuus = oppimisen nopeus

Kun tarkastelemme kehitystä näillä kolmella, toisiinsa kytkeytyvällä tasolla, niille voidaan tunnistaa myös yhteisiä nimittäjiä. Osa aihepiireistä liittyy tulevaisuuden kansalaistaitoihin sekä datan lukutaitoon. Vastuuta tulee kantaa siitä, ettei kehitys jää vain etuoikeutetun pienen piirin aihepiiriksi ja aiheuta uudenlaista eriarvoisuutta, riskejä ja potentiaalisia ongelmia.

Yleisen tekoälyn ja siihen liittyvien ratkaisujen yleistyessä ja lisääntyessä yhä useammat meistä hyödyntävät sen tarjoamia mahdollisuuksia niin yksilöinä kuin organisaatioinakin, toisten samaan aikaan vielä pohtiessa, mistä ilmiössä on kyse. 

Tärkeintä on hyväksyä se, että asia on meille kaikille monella tapaa uusi. Se tarjoaa mahdollisuuden käydä keskustelua ja tutkia yhdessä, miten ihmisen ja tekoälyn yhteistyö kehittyy ja hakee uomiaan. Kuinka ihminen saa valjastettua tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia kehittääkseen omaa työtään. 

Tulevaisuutta muotoillaan yhdessä, eikä tekoälyyn liittyviä ratkaisuja voida tarjoilla valmiina ulkopuolelta. Ne tulee kehittää ja luoda yhdessä, eri osaamisia yhdistellen ja asiantuntijoiden avustuksella.

”Tuottavuus ei synny siitä, että asioita tehdään enemmän, vaan uudella tavalla. Muuttuvassa maailmassa tuottavuus on oppimista.” - Esko Kilpi

Aino-Maija Vaskelainen