10-vuotisjuhlan blogisarja: Ennakoinnin ammattilainen on tulevaisuusajattelun avartaja

Juhlavuoden kunniaksi ja 10-vuotislahjaksi Futures Finland on pyytänyt toiminnassa mukana olleita ennakoinnin ammattilaisia kirjoittajiksi artikkelisarjaan, jossa nostamme alan profiilia ja tuomme esille ennakoinnin ammattitaitoa. Mistä tunnistaa osaavan ja uskottavan tekijän?

Otto Tähkäpää on entinen ympäristöhistorian tutkija sekä nykyinen tulevaisuudentutkija ja tulevaisuusaktivisti. Otto on ollut perustamassa muun muassa Tulevaisuuskoulua ja Tulevaisuuspäivää. Hän on myös kirjailija, jonka teos Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin on tiettävästi maailman ensimmäinen lapsille tarkoitettu tietokirja tulevaisuuksien tutkimisesta. Futures Finlandin toiminnassa Otto on ollut mukana vuodesta 2016 lähtien ja toiminut myös sen ydintiimissä ja hallituksessa.

Pitkällä aikavälillä myös ennakointi muuttuu

Tulevaisuudentutkimusta ja historiantutkimusta yhdistää pyrkimys tarkastella pitkän aikavälin kehityskulkuja. Näköalojen venyttäminen kauas menneeseen ja pitkälle tulevaan on paras mahdollinen rokote ihmiselle tyypillistä sukupolvinarsismia vastaan. Se on myös ainoa tapa hahmottaa, mikä on erityistä ja ainutlaatuista omassa ajassamme. 

Pitkän aikavälin ajattelu johdattelee pohtimaan myös ennakointia ja sen muutosta. Mikä on ennakoinnin ammattilaisten työtä juuri tässä ajan hetkessä eniten määrittävä piirre? 

Ekokriisi haastaa ennakoinnin

“Mitä uutta on auringon alla?” kysyi J.R. McNeill muinaisten mesopotamialaisten innoittamana ympäristöhistorian klassikkoteoksessaan. Vastaus oli yksiselitteinen: 1900-luvun jälkipuoliskolla käynnistynyt fossiilisten polttoaineiden ja luonnonvarojen kulutuksen räjähdysmäinen kasvu ja sen seurauksena tapahtunut maapallon ekosysteemien tilan radikaali heikkeneminen.

Eskaloituva ekologinen kriisi on tärkein yhteistä tulevaisuuttamme määrittävä megatrendi. Samalla se merkitsee historiallista epäjatkuvuuskohtaa, joka haastaa kaiken muun ohella myös totunnaiset tapamme ajatella ja käyttää tulevaisuuksia. 

Perinteisesti ennakoinnin painopiste on ollut todennäköisiin tulevaisuuksiin varautumisessa, mutta tässä historiallisessa murroksessa on erityinen tarve vallitsevia tulevaisuuskuvia haastavalle ja uusia näköaloja avaavalle tulevaisuusajattelulle.  

Tulevaisuusvajetta vastaan

Ekokriisin ratkaiseminen edellyttää kiireellistä, kokonaisvaltaista ja koordinoitua kestävyyssiirtymää. Tätä ekologista jälleenrakennusta hidastaa kuitenkin se, että näemme fossiilitalouden raunioituvan ympärillämme, mutta emme kykene kuvittelemaan mitä toivottavaa ja tavoittelemisen arvoista siirtymän jälkeinen tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. 

Vallitsevan tulevaisuusvajeen seurauksena ekokriisin pysäyttämisen kannalta välttämättömät toimet ovat tuomittuja näyttäytymään ihmisten mielissä uhrautumisena, pakkona ja luopumisena. Tämänkaltainen kyvyttömyys uudistaa tulevaisuusajatteluamme voi olla kohtalokasta yhteiskuntiemme elinvoimaisuudelle, kuten tulevaisuudentutkimuksen pioneeri Fred Polak varoitti jo 1950-luvulla. 

Rajoittunut tulevaisuusajattelumme kaipaa nopeaa avartamista ja uudistamista, sillä tällä hetkellä tulevaisuusvajetta täyttämään pyrkii lähinnä kuvitteelliseen kulta-aikaan paluuta haikaileva nostalginen populismi. 

Luopumisesta luomiseen

Ekologisen jälleenrakennuksen käsitteen yksi vahvuus liittyy siihen, että luopumisen sijaan se virittää ajattelemaan uuden luomista. Millaista kestävämpää ja parempaa planeetan kokoista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa?

Näihin yhteisiin tulevaisuustalkoisiin tarvitaan meitä kaikkia ja koko yhteiskuntaa. Näyttäisikin siltä, että ennakoinnin ammattilaisille on tulevaisuudessa tarjolla rutkasti töitä niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yritystenkin tulevaisuusajattelun avartajina ja uudistajina.