Madonnakin sen tiesi – Re-invent yourself

Futures Finland starttasi toimintavuoden 2020 virtuaalivierailulla tulevaisuustoimisto Dazzlelle. Illan veti Vesa Auvinen, joka kertoi Dazzlen kestävä arvonluonti 360 -mallista. Illan teemana oli tulevaisuustyökalut, mikä pureutuu tulevaisuustaitoihin, yhteen Futures Finlandin toiminnan kolmesta kivijalasta.

Futures Finlandilta on toivottu virtuaalitapahtumia jo vuosia. Koska koronakeväänä tilaisuuksia ei voinut järjestää livenä, nyt oli oikea aika virtuaalitapahtumalle. Yleensä tilaisuutemme ovat vain jäsenille, mutta tällä kertaa halusimme avata ovet myös mahdollisille uusille jäsenille. Vastaanotto oli innostunutta: liput menivät hetkessä ja tupa oli täysi. Linjoilla oli lähes 30 ennakoinnin ammattilaisista, sellaiseksi pyrkivää tai itsensä sellaiseksi mieltävää henkilöä erilaisista organisaatioista.

Tulevaisuustyökalut: fokusta ajatteluun

Jokainen ennakointia harjoittanut on varmasti havainnut miten ihmisten irrottaminen arjesta ja nykyhetken reunaehtojen otteesta on välillä haastavaa. Miten oppisimme visioimaan tai kuvittelemaan aktiivisesti sitä, mitä ei vielä ole olemassa?

Ennakointi on ollut aina varsin menetelmäkeskeistä. Näin ehkä siksi, että menetelmien avulla toistaiseksi tapahtumattoman tulevaisuuden hahmottaminen on strukturoidumpaa ja systemaattisempaa. Futures Finlandin missiona on laadukkaan tulevaisuusajattelun vaivaton yhteiskehittäminen ja edistäminen. Siksi on hyvä puhua myös tulevaisuustyökaluista. 

– Tulevaisuustyökalujen käyttö edellyttää fokusta ajatteluun, ennakoinnin periaatteiden ymmärrystä ja taitoja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti, totesi Futures Finlandin perustaja ja toiminnan vetäjä, tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo.

Innovaatio – vai vasta idea?

Innovaatio on ollut viime vuosikymmenten organisaatiopuheen lempilapsi. Vaikka sanaa käytetään toisinaan varsin luovastikin, on tärkeää muistaa, että innovaatio on uusi idea, joka on hyödynnetty ja joka luo arvoa. Innovaatio, joka ei vielä tuota hyötyä, on vasta idea, keksintö tai ajatus. Innovaatio edellyttää siis todennettua arvonluontia. Ja arvon todentaminen vaatii innovaation viemisen käytäntöihin: oivallus ei auta ketään, jos se asuu pöytälaatikossa.

Dazzlen Kestävä 360 arvonluonti -malli kehittää ennakointiajattelua, mutta myös nopeuttaa sen kautta tehtävää arvonluontia: miten tehdä hyppy kuvittelusta vaikutukseen.

Kestävässä 360 arvonluonnissa hyödynnetään systeemistä tulevaisuus-, kestävyys-, asiakas-, sidosryhmä- ja kilpailuymmärrystä. Ymmärryksien hyödyntäminen on keskiössä yrityksen kaikessa tekemisessä.

Pohdinnan keskiössä on yrityksen tarkoitus. Miksi olemme olemassa? Mitä arvoa luomme asiakkaille, sidosryhmille, yritykselle, omistajille ja maailmalle? Tarkoitus ohjaa ja tukee kaikkea yrityksen toimintaa, aina strategiasta ja innovoinnista arjen tekemiseen.

Kestävää 360 arvoa luova organisaatio tarkastelee samanaikaisesti visiota, omistaja- ja liiketoimintastrategiaa ja johtamista, hyödyntää intohimoisten ihmisten osaamista, älykkäitä teknologioita, dataa ja yhteisälyä (eli yksilön ja yhteisön äly yhdistettynä tekoälyyn) sekä innovoi niiden pohjalta kestävästi uusia tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja ja toimintatapoja.

Auvinen kertoo mallista näin: Kestävän 360 arvonluonti tapahtuu omistajien, hallituksen ja johdon (OHJ) uudenlaisessa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Hallituksen roolina on toimia kestävän 360 arvonluonnin arkkitehtina, joka yhdessä johdon kanssa yhdistää kestävän 360 arvonluonnin tekijöitä uusiksi, enemmän arvoa luoviksi kokonaisuuksiksi. Kannustaisinkin koko henkilöstön ottamista mukaan miettimään yrityksen toimintaa, tulevaisuutta ja uudistumista.

Miten luoda organisaatioon ilmapiiri, joka tukee innovaatioiden syntymistä?

Auvisen mukaan ideoita on helpompaa luoda kuin innovaatioita. Jos innovatiivisuuteen halutaan panostaa, on se systeeminen päätös: miksi asia on meille tärkeä, mitä haluamme siitä irti, miten saamme tälle rahoitusta, entä kuka tästä vastaa tai kuka lähtee edistämään sitä? Samalla tulee kysyä, millaista ennakointia innovaatiota varten tarvitaan, entä miten ennakointi muuntuu arvoksi? From imagination to impact, kuten Auvinen asian muotoili.

Innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan niihin tulee investoida. Innovaation hakeminen tulee olla organisaation toiminnan johtotähti ja onnistumisista tulee palkita. Innovaatiot tarvitsevat tukevaa ja rohkeaa kokeilukulttuuria sekä johtamista kukoistaakseen. Kyse on psykologisesta turvallisuudesta: innovaatioita kehittelevällä porukalla tulee olla johdon mandaatti työlleen: luottamus siihen, että työtä saa tehdä ilman turhia arvovaltakysymyksiä tai intoa latistavaa realismia. Mokatakin saa, siitä usein myös opitaan. Osuva ajoitus, ajatusten sanoittaminen ja yrittäjämäinen ajattelu korostuvat.

Hyvä idea, josta jalostuu innovaatio, voi tulla organisaatiossa tai sen liepeiltä keneltä vain. Risto Siilasmaa korosti taannoin Nordic Business Forumin webinaarissa, että fiksun, oppivan ja tulevaisuuskestävän organisaation tulisi kysyä itseltään säännöllisesti, mikä uusi, merkittävä asia meiltä on menossa ohi epähuomiossa? Asiaa tulisi kysyä laajasti koko organisaatiolta. 

Tuottavien tai uraauurtavien innovaatioiden yhteydessä tulisi myös kysyä, mitä osaa tai elementtiä ei vielä osata hyödyntää? Piileekö toiminnassa jossain kohti hukattua tai jopa epähuomioissa tuhottua arvoa? 

Mitä yritysjohdon tulee siis ymmärtää tulevaisuusajattelusta ja ennakoinnista?

2020-luvun VUCA-maailmaa määrittävät niin älykkäät teknologiat, asiakasvallankumous kuin kestävyyskriisit. Auvisen väittämän mukaan jatkuva itsensä uudelleen keksiminen on nyt yritysten menestyksen ytimessä. Hän konkretisoi asiaa muun muassa näin: Asiakkaittesi luonasi kokema asiakaskokemus voi heikentyä, jos he saavat paremman asiakaskokemuksen jostain muualta. Jatkossa he nimittäin odottavat samaa kokemusta kaikkialta – myös sinulta. Eli oma paras palvelu ei riitä, vaan palvelun tason ja asiakaskokemuksen tulee peilata toimialasi huippua.

– Yritysten on oltava hyviä monissa ja erinomaisia valituissa asioissa. Se, mikä riitti esimerkiksi asiakaskokemuksessa, innovoinnissa tai vastuullisuudessa ja kestävyydessä ennen, ei riitä enää, Auvinen korosti. 

Futures Finlandin ydintiimi Otto Tähkäpää kiteytti ilmiön Twitterissä näin: Tulevaisuuksien ymmärtäminen ja avartaminen nousevat keskiöön, kun yhä useampi organisaatio joutuu keksimään itsensä uudelleen 2020-luvulla.

Ennakointi tehdään siis arjessa, ei norsunluutornissa. Suoraviivainen ennakointi tai skenaariotyöt eivät kuitenkaan riitä: yritysjohdon tulee uskaltaa hahmottaa organisaatiosta vaihtoehtoisia versioita ja uskaltaa kysyä ravisuttavia, jopa epämiellyttäviä entä jos -kysymyksiä. Kuka vain voi tehdä ennakointia, mutta työssä tulee säilyttää korkea laatu ja systeeminen ulottuvuus. Lisäksi ennakoinnin täytyy aidosti luoda uutta arvoa.