Kirjoittaja Sanna Puntola on johtaja, HR-ammattilainen ja somaattisen johtajuuden asiantuntija. Häntä kiinnostaa se, kuinka aistiminen, liike, tunteminen ja tietoisuus vaikuttavat siihen, miten jäsennämme sosiaalisen systeemin ilmiöitä, kohtaamme toisemme ja rakennamme tulevaisuutta. Muutoksen johtamisen vaikuttavuuteen hän yhdistää johtajan havaintokyvyn, kokemuksellisen tietoisuuden sekä sen, mitä tapahtuu ihmisten välisessä näkymättömässä tilassa.
Somaattinen johtajuus haastaa perinteistä johtajuuskäsitystä. Se tuo aistien, liikkeen ja tunteiden kautta avautuvan havaintokyvyn ja tietoisuuden osaksi johtamiskyvykkyyttä. Somaattinen näkökulma haastaa käsitystä siitä, että johtajuus olisi ensisijaisesti yksilön ominaisuus, rationaalista päätöksentekoa tai muodolliseen asemaan perustuvaa toimintaa.
Keholla on tärkeä rooli organisaatiokäyttäytymisessä ja työpaikan dynamiikoissa, sillä johtajuus rakentuu katseen, rytmin ja tilan kautta sekä siinä, miten ihmiset liikkuvat ja reagoivat toisiinsa. Johtajuutta voidaankin tarkastella kehollisena, relationaalisena, liikkuvana ja systeemisenä ilmiönä, joka syntyy ihmisten välillä ja jota voidaan havaita aistien, liikkeen ja tunteiden kautta.
Somaattiseen johtajuuteen sisältyy kyky havaita omaa kehollista tilaa, sen muutoksia ja kehollista vuorovaikutusta suhteessa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Tällaisen havaintokyvyn kautta syntyvä tietoisuus voi auttaa lukemaan ihmisten välillä tapahtuvaa liikettä ja havaitsemaan organisaatiossa tapahtuvan muutoksen merkkejä ennen kuin muutos on vielä kielellisesti jäsentynyt.
Mitä voimme aistia ennen kuin osaamme sanoittaa muutoksen?
Mitä tapahtuu, kun johtajuutta tarkastellaan kehossa, liikkeessä ja ihmisten välisissä suhteissa tapahtuvana ilmiönä? Miten keho, aistit ja liike tekevät mahdolliseksi havaita sen, mitä suhteissamme ja systeemissämme tapahtuu ennen kuin pystymme jäsentämään sitä tietoisesti?
Tämä on uteliaisuutta herättävä kysymys myös ennakoinnin näkökulmasta, sillä ennakoinnin ei tarvitse olla vain tulevaisuuden vaihtoehtojen rationaalista analysointia. Ennakointi voi olla myös kykyä havaita muutoksia organisaatiossa, ennen kuin niistä muodostuu selkeä kuva.
Entä jos organisaatiossa käynnissä oleva muutos näyttäytyykin ensin aistinvaraisesti havaittavana muutoksena rytmissä, tilassa tai jännitteessä, tai levottomuutena ja uutena vetovoimana, jota emme osaa vielä sanoittaa?
Liike muuttaa havaintoamme
Liike on tapa, jolla havaitsemme, jäsennämme ja muutamme suhdetta itseemme, toisiimme ja ympäristöömme. Liikkeen kautta voi tulla näkyväksi sellaista ymmärrystä, jota ei ole mahdollista tavoittaa pelkästään puhumalla. Liike voi avata uusia tapoja tarkastella omaa toimintaa, tunteita, vuorovaikutusta ja johtamisen dynamiikkaa. Se voi vahvistaa sanattoman viestinnän ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä reagointikykyä ja luovaa ongelmanratkaisua. Se voi tehdä näkyväksi myös piileviä ymmärryksiä johtamisen vuorovaikutuksessa, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja toimintaan.
Johtajuus ei ole vain virallisten johtajien hallussa olevaa omaisuutta. Johtajuus syntyy vastavuoroisena liikkeenä ihmisten välisissä suhteissa ja liikkuu jatkuvasti niiden sisällä. Siksi valta ei sijaitse vain organisaation rakenteissa tai johtajan asemassa. Se voidaan nähdä suhteiden verkostona, jossa valta saa kehollisia muotoja ja liikkuu ihmisten välillä riippumatta heidän virallisista asemistaan. Johtajuudesta tulee ryhmässä rakentuva, kehollisen aistimisen ja viestimisen kautta syntyvä prosessi. Se ilmenee kehollisesti siinä, kuka ottaa tilaa, kuka väistää, kuka aloittaa, kuka seuraa, kuka keskeyttää, kuka kannattelee hiljaisuutta ja kuka saa muut liikkeelle.
Johtajuutta voidaan kuvata kehollisena kuuntelemisena, tilan luomisena ja yhteisenä etenemisenä. Tämän vuoksi johtajuus edellyttää kykyä aistia, missä johtajuus kulloinkin sijaitsee ja mihin suuntaan se on liikkumassa.
Mikä on jo liikkeessä?
Somaattinen johtajuus on kykyä havaita, ymmärtää ja suunnata omaa ja yhteistä toimintaa kehon, aistien, liikkeen, tunteiden ja suhteiden kautta. Se laajentaa johtajan kykyä aistia itseään, toisia ja ympäröivää systeemiä, havaita muutosta ja organisaation dynamiikkaa sekä toimia tietoisesti ja tarkoituksellisesti yhteydessä itseensä, toisiin ja tilanteeseen.
Tulevaisuuden johtajuus ei kuitenkaan tarkoita siirtymistä rationaalisuudesta kehollisuuteen, vaan ennemminkin johtajan tiedonmuodostuksen laajentumista kehon, aistien, tunteiden ja liikkeen kautta, jolloin kokemuksellisuudesta tulee yksi johtajan tiedon lähteistä. Se, mitä tapahtuu kehossa, liikkeessä ja ihmisten välisessä tilassa, voi tehdä näkyväksi sellaista tietoa, jota emme vielä kykene sanoittamaan tai käsitteellistämään.
Ehkä tulevaisuuden johtajuudessa ei olekaan kyse tietämisestä tai vastaamisesta kysymykseen, mitä tapahtuu seuraavaksi tai mitä halutaan tapahtuvan. Yhtä tärkeää voi olla oppia aistimaan, mikä organisaatiossa on jo liikkeessä ja vahvistaa sitä, mihin suuntaan se on liikkumassa.
Lisätietoja
Puntola, S. (2025). Tanssi väylänä keholliseen johtajuuteen. Pro gradu -tutkielma, Vaasan yliopisto
