Luovuuden esteiden purkaminen vahvistaa ennakointia
Kirjoittaja Riina Näsi on ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija, joka on taustaltaan myös taidekasvattaja. Työkseen hän toimii sivistysliitossa kulttuuritoiminnan asiantuntijana keskittyen kansalaisyhteiskunnan, kestävän tulevaisuuden ja kulttuurin yhteyksiin.
”Minä en ole yhtään luova!” ”Se ryhmä ei ole luova, eikä kestä mitään taiteellisempaa tekemistä!” ”En osaa yhtään kuvitella mitään luovaa!” ”Ei kannata edes yrittää heidän kanssaan mitään luovempaa.”
Nämä ovat kaikki lauseita, joita olen kuullut niin arjessa kuin työskennellessäni kouluttajana.
Tulevaisuustyöpajassa voi törmätä vastaaviin tilanteisiin, jos hyödyntää toiminnallisia ja taiteellisia menetelmiä. Oma kokemukseni on kuitenkin, että kaikista varoitteluista huolimatta erilaiset ryhmät ovat sopivien menetelmien, hyvän työpajarakenteen, keskustelun ja turvallisen ilmapiirin kautta päässeet luovuuden esteistä yli. Usein ne ryhmät, joista on varoitettu etukäteen, että ”he todennäköisesti suuttuvat tästä tehtävästä”, ovat olleetkin niitä, joita on ollut vaikea saada lopettamaan luova työskentely.
Ajattelen, että ympäristön asenteilla ja avoimella ilmapiirillä on paljon vaikutusta luovuuden kokemukseen. Työelämässä luovuus on ehkä jouduttu piilottamaan tai siirtämään vapaa-ajalle, koska esimerkiksi ympäristö ei ole siihen kannustanut.
Maailman talousfoorumin Future of Jobs 2025 -raportin mukaan luova ajattelu on yksi niistä taidoista, joiden merkitys työelämässä kasvaa. Luovuus on myös olennainen osa ennakointiosaamista. Miten voisimme vahvistaa luovuutta yli toimialarajojen ja sitä kautta ennakointiosaamista?
Pentti Malaska ja luova tulevaisuusajattelu
Turun kauppakorkeakoulun professori ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen perustaja Pentti Malaska toimi tilastomatematiikan professorina ja oli koulutukseltaan sähkötekniikan tohtori. Hänen työnsä oli tieteenalat ylittävää, humanistista ja erityisesti luovuuteen ja filosofiaan kytkeytyvää.
Malaska jäsensi tulevaisuusajatteluaan runouden ja taiteen kautta. Hän myös julkaisi runollisen kirjan Avoimet ja sumeat systeemit (1979). Tulevaisuustietoisuus kytkeytyi hänen ajattelussaan laajempaan ihmisyyden kehityskulkuun, systeemiseen kokemukseen, jossa hän näki ihmisen osana luontoa ja tulevaisuustietoisuuden kehityksen suhteessa teknologiaan.
Malaskan mukaan tulevaisuus keksittiin, kun ihminen oppi käyttämään ensimmäistä kertaa työkaluja. Työkalujen käyttöön tarvittiin ennakoimista ja seuraavien askelien hahmottamista.
Malaska (2017, 51) määritteli tulevaisuustiedon näin: “Tulevaisuustieto on kontingentteja, intentionaalisia ja ei-faktuaalisia ilmiöitä koskevaa näkemyksellistä tietoa. Se ei ole ristiriidassa tutkimuksen kannalta relevantin objektiivisen ja muun faktuaalisen tieteellisen tiedon kanssa.
Mitä luovuus on?
Luovuus käsitteenä on moniselitteinen. Sillä voidaan viitata toimintaan, joka tuottaa jotain uutta ja ennen näkemätöntä. Lisäksi luovuudella voidaan kuvata ratkaisuja, uusia toimintatapoja ja löytöjä.
Luovuus voidaan nähdä universaaliksi osaksi ihmisyyttä, ja siihen voidaan suhtautua tämän universaaliuden kautta.
Ihmiset saattavat kuvata luovuutta siis useasta eri näkökulmasta. Toteutuakseen luovuuden on todettu tarvitsevan ympäristöltään kannustusta, kannustavaa palautetta, aikaa ja uteliaisuutta. Luovuus ei välttämättä ole vain vapaasti virtaavaa ajattelua, vaan luovuuskin tarvitsee rakenteita ja määrätietoisuutta.
Luovuus on taito, jota voi opetella.
Kohti luovaa ja systeemistä uskaltamista
Yhteiskunnan ja organisaatioiden olisi hyvä rakentaa luovuutta tukevaa kulttuuria, jossa luovuus on kannustettavaa ja ihminen kohdataan uteliaana ja kyvykkäänä pohtimaan ratkaisuja.
Luovat menetelmät avaavat mahdollisuuden myös olemiseen, aistimiseen ja suorittamisesta irrottautumiseen, jolloin voimme havainnoida ilmiöitä erilaista näkökulmista.
Malaskan ajatteluun nojaten voidaan sanoa, että tarvitsisimme lisää monitieteistä, ammattialat ylittävää ja monitaiteista uskaltamista.
Tulevaisuuden ennakoiminen on myös yhteisluovuutta, ja se rakentuu vuorovaikutuksessa toisiimme. Kun kehitämme luovuudelle myönteistä kulttuuria, avointa vuorovaikutusta, kannustavaa ilmapiiriä sekä saavutettavia osallistumisen tapoja, poistamme luovuuden esteitä ja vahvistamme samalla ennakointia.
Lähteet
Aalto, Hanna-Kaisa ym. (2022) Tulevaisuudentutkimus tutuksi - Perusteita ja menetelmiä
Faiella, Angela & Corazza, Givanni Emanuele (2025) Cognitive mechanisms in foresight: A bridge between psychology and futures studies
Juvonen, Antti & Rautiainen Katri-Helena (2025) Luovuus ilmiönä ja tutkimuskohteena, Kasvatus-lehti
Pouru, Laura ym. (2017) Pentti Malaska. Ennalta näkijä, edellä kulkija
Seppälä, Pauliina (2026) Luovuus - tiedätkö mitä se on?
The World Economic Forum (2025) The Future of Jobs -report 2025
