Ennakoiva yrityskulttuuri on kilpailuetu

Kirjoittaja Maija Volotinen on Futures Finlandin jäsen, strateginen suunnittelija ja tulevaisuusmuotoilija. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus luovilta aloilta sekä kasvuyrityksistä. Maijan intohimona on muotoilla tulevaisuuskestäviä organisaatioita, joissa yhdistyvät vahva kulttuuri, brändi ja arvopohjainen johtaminen.

Miksi osa yrityksistä selviää muutoksista voittajina, kun toiset jäävät jälkeen? Yksi ratkaiseva tekijä on yrityskulttuuri. Liian usein reagoidaan tai muututaan vasta pakon edessä, jolloin mahdollisuudet karkaavat käsistä.  

Työelämässä tarvitaan enemmän eteenpäin katsovaa otetta. Uteliaisuuteen, oppimiseen ja kokeiluihin kannustava kulttuuri luo pohjan toimivalle ennakointityölle. Olen ollut vastuussa ennakointikyvykyyden rakentamisesta kansainväliseen kasvuyritykseen, ja haluan jakaa viisi tärkeintä oppiani matkalla kohti proaktiivista, ennakoivaa organisaatiota.

1. Yhdistä ennakointi päätöksentekoon

Ennakointi ei ole irrallinen projekti. Siitä syntyy arvoa vasta, kun havainnot ja opit linkittyvät päätöksentekoon. Parhaimmillaan ennakointi vaikuttaa niin strategisiin valintoihin ja investointeihin kuin myös myös arjen työhön ja tiimiläisten kykyyn nähdä mahdollisuuksia ja tehdä valistuneita päätöksiä.

Ennakoivan kulttuurin rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Kun ihmiset ymmärtävät, mitä ennakointi on ja miksi tulevaisuusajattelu on tärkeää, he myös sitoutuvat siihen paremmin. 

2. Nimeä tulevaisuusajattelija

Jokaisessa organisaatiossa tulisi olla vähintään yksi henkilö, joka vastaa ennakoinnista. Vastuuhenkilön ei tarvitse olla futuristi, vaan joku, joka on valmis ottamaan päävastuun ennakointityön johtamisesta. Tämä vahvistaa omistajuutta.

Määrittele ensin, mikä on organisaation ennakoinnin sykli ja tavoite. Tarkastellaanko skenaarioita vuosittain strategiatyön yhteydessä vai tarvitaanko jatkuvaa trenditietoa päätöksenteon tueksi? Selkeä tavoite ohjaa sitä, miten ennakointia tehdään.

3. Rakenna moninainen tulevaisuustiimi

Ennakointia ei kannata rajata vain johdon tai strategiatiimin vastuulle. Kun koko organisaatio innostuu tulevaisuusajattelusta, ennakointi muuttuu yhteiseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi. Monimuotoinen tiimi havaitsee muutoksen signaaleja parhaiten. Valitse mukaan eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä – ja jos mahdollista, myös vähintään yksi johdon edustaja.

Tärkein valintakriteeri ei ole asiantuntemus tai aiempi kokemus ennakoinnista, vaan kiinnostus tulevaisuusajatteluun sekä monipuolinen uteliaisuus ja kyky huomata heikkoja signaaleja toimintaympäristössä. 

4. Korosta hyötyjä ja käsittele tunteita

Kun kehitetään organisaation ennakointikyvykkyyttä, on tärkeää tuoda esiin hyödyt sekä organisaatiolle että yksilölle. Yritystasolla tulevaisuusajattelu vahvistaa strategista ajattelua, lisää luovuutta ja antaa päätöksenteolle syvyyttä ja vaihtoehtoja tilanteissa, joissa pelkkä nykyhetken data ei riitä suunnan määrittämiseen. Yksilöitä se auttaa sopeutumaan muutoksiin ja kasvattaa ammatillista osaamista.

Muista myös tunteet. Tulevaisuus voi herättää epävarmuutta, mikä näyttäytyy vähättelynä tai naureskeluna. Varaa aikaa epävarmuuksien käsittelyyn ja panosta psykologisen turvallisuuden rakentamiseen.

5. Tee tulevaisuudesta koettavaa

Perinteiset raportit harvoin sytyttävät tai sitouttavat muuttamaan mitään. Käytä luovuutta, äläkä mene siitä, mistä aita on matalin. Suosittelen tutustumaan erilaisiin luoviin ja kokemuksellisiin design fiction -menetelmiin, joiden avulla erilaisia tulevaisuuksia voi tuntea ja kokea.

Voit esimerkiksi luoda tekoälyn avulla asiakaspersoonan, joka kertoo organisaation työntekijöille terveisiä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Tai rakentaa tulevaisuuden showroomin, jossa on ajatuksia herättäviä esineitä vuodelta 2040. Kun ihmiset voivat aistia tulevaisuuden käsin kosketeltavassa muodossa, ne tuottavat tunnejäljen ja vaikuttavat syvemmällä tasolla.

Kohti ennakoivaa kulttuuria

Työntekijät tuntevat oman yrityksensä liiketoiminnan parhaiten, joten he osaavat myös tunnistaa tärkeät signaalit ja tulkita niitä tehokkaimmin. Siksi ennakointi kannattaa rakentaa osaksi arkea sen sijaan, että luotetaan satunnaisiin koulutuksiin tai työpajoihin. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat silti täydentää omaa tekemistä tuomalla arvokkaita näkökulmia ja haastamalla ajattelua.

Kun ennakointi aidosti juurtuu yrityksen kulttuuriin, se ei jää yksittäiseksi harjoitukseksi vaan muodostaa perustan kestävälle päätöksenteolle muutosten keskellä. Hyvä uutinen on, että ennakoivaa kulttuuria voi ja kannattaa lähteä rakentamaan kaiken kokoisiin yrityksiin. Se ei vaadi valtavia resursseja, vaan jo pienillä askelilla pääsee alkuun.