Näin syntyi elämänmakuisempi Väestö 2040 -ennakointihanke
Kirjoittaja Antti Lippo on Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikkö. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä vastaa kahdeksan kunnan (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi) seutuyhteistyöstä. Lisätietoa Väestö 2040 -hankkeesta: tampereenseutu.fi/vaesto2040.
Kenelle me oikeastaan suunnittelemme tulevaisuuden kaupunkeja? Tämä kysymys oli keskiössä Tampereen kaupunkiseudun Väestö 2040 -ennakointihankkeessa. Kahdeksasta kunnasta ja 425 000 asukkaasta muodostuvan Tampereen seudun odotetaan kasvavan 30 000–70 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä, jolloin asukasmäärä olisi lähemmäs puoli miljoonaa. Mutta ketä nuo asukkaat ovat, miten he asuvat, liikkuvat ja elävät?
Jotta saisimme näkemystä tulevaisuuden mahdollisista asukkaista ja elämäntavoista, halusimme rakentaa aiempaa kokonaisvaltaisemman tavan hahmottaa väestönkehitystä ja sen vaikutuksia. Ennustelukujen lisäksi alueen tulevaa väestöä haluttiin tarkastella ilmiölähtöisemmin, monitieteisemmin ja ihmiskeskeisemmin.
Hankkeessa kytkettiin väestöennusteet ja seudun rakennesuunnitelma laadullisiin, osallistaviin ja systeemisiin menetelmiin, kuten tulevaisuustaulukoihin.
Tavoitteena ei ollut ennustaa vuotta 2040, vaan kehittää ymmärrystä siitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Tampereen seudulla voi olla, ja miten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa laajemmin voi vaikuttaa seudun kehitykseen. Trendien ja ennustelukujen lisäksi hyödynsimme vaihtoehtoisia skenaarioita, mikä avasi näkymiä erilaisiin alueellisiin kehityskulkuihin aina toivottavasta jopa epäuskottaviin, mutta ajattelua haastaviin vaihtoehtoihin - kuten kriisiytyneeseen ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin.
Lukujen valossa väestörakenne ikääntyy ja moninaistuu
Hankkeessa arvioitiin kvantitatiivisilla menetelmillä saatujen väestönkehityksen keskeisten osatekijöiden (kuten syntyvyys, ikääntyminen ja maahanmuutto) vaikutuksia kuntiin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi syntyvyyden lasku tarkoittaa paitsi vähemmän lapsia ja nuoria myös vähenevää tarvetta kouluille ja palveluille, keskimäärin vähemmän kavereita, pidempiä keskimääräisiä matkoja kavereiden luo ja kasvavaa tarvetta kuntien veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Tulevat 2040-luvun nuoret aikuiset kuuluvat myös pienempiin ikäluokkiin, ja heidän yhteiskunnallinen vaikutusvaltansa päätöksenteossa ja äänestystuloksissa voi jäädä vähäisemmäksi kuin iäkkäämmällä väestöllä.
Kaupunkiseudulla yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi - jopa noin 60 prosenttia. Tämä muuttaa palvelutarpeita ja resurssien suuntaamista radikaalisti. Hoiva- ja palveluasumisen kysyntä kasvaa, ja jo nyt ikääntyneiden suosiossa olevat keskusta-alueet ikääntyvät yhä vahvemmin tulevaisuudessa.
Maahanmuuton jatkuessa nykytasolla vieraskielisten nousee seudulla jopa 75 000:een, mikä olisi suurempi joukko kuin esimerkiksi Kangasalan ja Ylöjärven yhteenlaskettu nykyinen väestö. Myös maahanmuuttajia asuu keskusta-alueilla kantaväestöä suhteellisesti enemmän. Väestönkasvun yhä vahvempi painottuminen keskustoihin väestön ikääntymisen ja maahanmuuton takia edellyttääkin panostamista eri väestöryhmissä resonoiviin asumisen laatu- ja viihtyvyystekijöihin sekä asumista tukeviin palveluihin erityisesti keskusta-alueilla.
Osallisuus ja dialogi läsnä
Yksi hankkeessa kokeilluista tulevaisuutta hahmottavista ratkaisuista oli tulevaisuuden asukaspersoonien kehittäminen: 12 kuvitteellista mutta todellisuuteen ankkuroitua henkilöhahmoa, joiden kautta voitiin hahmottaa, millaisia tarpeita, arvoja ja hyvinvoinnin ulottuvuuksia erilaisilla asukkailla voi olla vuonna 2040.
Tämä mahdollisti suunnittelun viemisen pois keskiarvojen maailmasta kohti elämänmakuista ja arkista tulevaisuuskuvittelua.
Ennakointiprosessin läpäisi määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistely osallisuutta ja dialogia hyödyntäen. Asukasymmärrystä kerättiin laajasti: yli 1900 ihmistä vastasi tulevaisuuskyselyyn, ja lisäksi järjestettiin useita tulevaisuustyöpajoja ja -keskusteluja eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kanssa, mm. toisen asteen oppilaitoksissa. Keskusteluissa sovellettiin esimerkiksi tulevaisuuskolmio-työkalua, minkä avulla saatiin kerättyä eri sukupolvilta herätteleviä näkemyksiä tulevaisuuteen vaikuttavista voimista. Asukkaiden kuvailuissa toivotusta tulevaisuudesta korostuneita teemoja olivat kestävä kehitys, turvallisuus ja yhteisöllisyys, mutta myös teknologinen kehitys, kulttuuri ja sujuva liikenne nousivat isosta massasta teemoina esiin.
Vuorovaikutuksessa yli 2000 asukkaan kanssa tunnistettiin myös heikkoja signaaleja ja arjen havaintoja, jotka eivät välttämättä näy virallisessa tilastoinnissa, mutta joilla voi olla suuri merkitys ennakoitaessa yhteiskunnallisia muutoksia.
Ihmiset esiin tilastojen takana
Väestö 2040 -hanke haastoi meitä miettimään uudella tavalla, mitä väestöennusteilla oikeastaan halutaan sanoa.
Kyse ei ole vain siitä, kuinka monta ihmistä alueella asuu vuonna 2040, vaan millaisia asukkaita ja väestöryhmiä voi olla, ja miten eri ihmiset haluavat elää, asua, liikkua ja osallistua yhteiskuntaan.
Kun katsomme kohti vuotta 2040, meidän on nähtävä ihmiset tilastojen takana – ja rakennettava tulevaisuutta ja tulevaisuuden hyvinvointia heidän näkökulmastaan käsin.