Tulevaisuustiedon lähteillä
Futures Finlandilla oli ilo fasilitoida työpaja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 24. maaliskuuta, 2021. Linjoilla oli järjestävän porukan lisäksi tulevaisuusvaliokunnan sekä verkostomme jäseniä. Tilaisuudessa käytiin läpi tuoretta tulevaisuusvaliokunnan raporttia Tulevaisuustiedon lähteillä – Analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä. Työstimme raportin keskeisiä löydöksiä ja yhteiskehitimme niitä tehtävien ja keskustelun kautta. Tämän työpajan fasilitointi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle oli upea esimerkki niistä sukelluksista tulevaisuustiedon äärelle, joita verkostona pyrimme tekemään.
Tilaisuuden aluksi Turun yliopiston tutkimuskeskuksen Matti Minkkinen ja Sanna Ahvenharju alustivat tutkijaryhmän puolesta tuoreen raportin päätuloksia. Raportin koostamisessa oli valittu tarkempaan tarkasteluun 20 tulevaisuusraporttia laajasta kansainvälisestä ja suomalaisesta raporttijoukosta. Raporttia varten koottiin myös 75 ennakoinnin alan ammattilaisen, tutkijan sekä kansanedustajan näkemyksiä ennakoinnista. Futures Finlandin jäsenet olivat mukana vastaajien joukossa. Käsitellyistä raporteista ja vastaajilta koottiin ja luokiteltiin yhteensä 430 ilmiötä. Metodina käytettiin mm. PESTEC-jaottelua täydennettynä turvallisuuden tarkastelun ulottuvuudella. Myös muita ilmiöitä, kuten heikkoja signaaleja, tyypiteltiin raportissa.
Raportissa nousivat muun muassa teknologiset uhat ja mahdollisuudet, ympäristöuhat, globaaleihin murrokseen liittyvät muutokset sekä uutena, nousevana tekijänä terveysuhat. Raportin mukaan keskeisiä kohtia, joissa ennakointia tulisi hyödyntää suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän, ovat demokratian haasteet, hyvinvointi, ympäristöuhat sekä teknologian kehitys.
Ennakoinnin sudenkuopat
Ihminen on monesti aikansa tuotos, jopa vanki. Myös yhteiseen käyttöön tuotettavaa tulevaisuustietoa muodostetaan aina jollain tapaa traditioista, instituutioista ja vallitsevasta tilanteesta käsin. Ennakoinnilla pyritään kuitenkin vaikuttamaan maailmaan. Tarkoitus ei siis ole ennustaa maailmaa.
Futures Finlandin valmistelemana tilaisuudessa pureuduttiin muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kansallisia ennakointikyvykkyyksiä tulisi vahvistaa paremman Suomen tai maailman muotoilussa? Millaista on yhteiskunnan näkökulmasta onnistunut ennakointi? Miten voisimme tukea erilaisten toimijoiden tulevaisuuskyvykkyyttä? Mikä on yritysten rooli tässä?
Raportista nostettiin esille muun muassa seuraavat ennakoinnin sudenkuopat:
Asiantuntijoiden ylioptimismi. Erityisesti liike-elämässä korostuu usein muutokseen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin suhtautuminen optimismilla, esimerkkinä teknologian toteutumisen ajankohta.
Joskus on vaikeaa hahmottaa vaihtoehtoja nykytilalle. Ennakoinnin yhtenä tavoitteena onkin hahmottaa ja kuvitella useampia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Samalla ennakointiprosessit voivat tuottaa tulevaisuuskuvia, jotka perustuvat vallitseviin olosuhteisiin ja maailmantilanteeseen. Esimerkkinä nostettiin pandemian uhka, joka on ollut skenaariossa jo pitkään, mutta silti siihen on varauduttu monilla toimialoilla yllättävän vähän.
Ennakoinnin epätasaisuus eri alojen kesken. Teknologiaa tai muuta teknisempää kehitystä on helpompi – ja ehkä myös hauskempi – ennakoida, kun taas sosiaaliset dynamiikat ovat ennakoinnille vaikeampia muun muassa niiden monimutkaisuuden ja kulttuurin luonteen vuoksi.
Ajattelumallit ovat ylikausaalisia tai suoraviivaisia. Joskus ennakointi lähtee liikkeelle yksinkertaisista tai yksinkertaistavista malleista, kuten siitä, miten maailma tai ihmiset toimivat. Tällöin vaarana on, ettei päätelmiin saada mukaan maailman monimutkaisuutta. Toisin sanoen tehdään yleistäviä johtopäätöksiä liian yksinkertaisten lähtökohtien kautta.
Matkaeväitä eteenpäin
Raportti on laaja ja se sisältää runsaasti tärkeää tietoa. Nostamme tässä esiin muutamia löydöksiä ja havaintoja raportista.
1) Suomalaisia poikkileikkaavia ennakointiraportteja on melko vähän.
2) Ennakointi painottuu trendeihin ja megatrendeihin. Vaihtoehtoisiin suuntiin voisi katsoa rohkeammin.
3) Ennakointi ei aina löydä strategiselta tasolta operatiiviselle.
Miten siis voisimme kehittää ennakointia? Tässä poimintoja tilaisuuden keskustelijoiden ajatuksista:
Kaivataan tahoa, joka metatasolla kokoaisi tietoja ja tietovarantoja muiden sovellettavaksi, tämä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla: Kyseisen tahon pitäisi pystyä nostamaan esiin myös epätoivottavia tulevaisuuksia ja fasilitoida keskustelua, joka osoittaisi vaihtoehtoisia reittejä ulos dystopioista.
Tiedon yhteenkokoamisen lisäksi oleellista on tiedon tulkinta ja sen sisäistämisen tukeminen. Pelkät listaukset eivät oikein imeydy mieliin. Tulkinta taas harvemmin on täysin neutraalia. Sisäistämisen tukeminen voi olla esimerkiksi elämyksellisyyttä: tulevaisuuden tukemista nykyhetkeen koettavaksi.
Ennakointikykyä tulisi pystyä vahvistamaan: Miten prosesseja johdetaan ja tukea tulevaisuusajattelun opettamista ja osaamista. Tarvitsemme vastustuskykyä tulevien muutosten varalle, jotta osaamme reagoida, adaptoitua ja toimia yllättävien tilanteiden edessä.
Tarvitaan lisää tutkimusta ja näkemystä, miten poliittisessa päätöksenteossa ja prosesseissa voitaisiin huomioida odottamattomia ilmiöitä nykyistä notkeammin, mutta yhteiskunnan pelisääntöjä noudattaen.
Kenties ennakointia voisi kehittää tulevaisuudessa…
● Ylisektoraalisella, ylisukupolvisella ja monimuotoisella tulevaisuusdialogilla.
● Satunnaisotannalla ja kiintiöimällä muodostetuilla kansalaisraadeilla ja -kokouksilla.
● Kokoamalla start-upeihin kerääntyvää tietoa heikoista signaaleista.
● Tuomalla yritysten tuottamaa ennakointitietoa paremmin julkisen sektorin ja kansalaisten saataville samalla liikesalaisuuksista huolehtien.
Kiitos kaikille tilaisuuteen ja sen keskusteluun osallistuneille!
Mitä sinä ajattelet, miten ennakointia tulisi Suomessa kehittää?
Futures Finland on ennakoinnin ammattilaisten ja sellaisiksi pyrkivien alusta ja verkosto. Visiomme on, että tulevaisuudentutkimuksen ei tulevaisuudessa tarvitse perustella itseään. futuresfinland.com